Item view 1-4255663

Card 1. Raamattu ja rasismi

Description: Raamatun tulkinnoilla on historian saatossa perusteltu kolonialismia, apartheidia, kansanryhmien orjuuttamista, väkivaltaa, rasismia ja syrjintää. Raamatulla on puolustettu juutalaisvihaa ja kasteella on yritetty pelastaa mustan afrikkalaisen sielu, jonka tuli muuttua valkoiseksi. Emeritus professori Risto Lauha on todennut, että raamatusta löytää perustelut ihan mihin tahansa ja jos ette löydä niin tulkaa vastaanotolleni, niin voin auttaa etsimään. Näin kertoo teologian tohtori Minna Heimola. Heimola lainaa myös Eero Huovista, joka ollessaan Helsingin piispana toi kirkon tervehdyksen aloitteleville teologian opiskelijoille reilut parikymmentä vuotta sitten. Tervehdyksen yhteydessä Huovinen jakoi purukumin jokaiselle opiskelijalle. Sitten kun kaikki pureskelivat purukumia Huovinen sanoi, että suhtautukaa teologisen tiedekunnan opetukseen niin kuin purukumiin jota pureskelette. Sitä ei kannata nielaista sellaisenaan koska siitä ei ole mitään iloa, mutta ei sitä kannata myöskään sylkäistä koska sekään ei hyödytä mitään. Minna Heimolan mukaan samalla tavalla kannattaa suhtautua myös Raamattuun. Raamatun tekstien tulkinta tapahtuu vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa ja siihen vaikuttavat myös tulkitsijan omat kokemukset ja lähtökohdat. Se on kuitenkin varma, että Raamattu on merkittävä teos vielä 50 tai 100 vuoden kuluttua, mutta se miten Raamattua tuolloin tulkitaan, ei sitten enää olekaan niin selvää, mutta todennäköisesti tavalla jota emme vielä tiedä. Yhdysvalloissa on jo Jeesus-seminaari, jossa parisataa akateemisen Uuden testamentin eksegetiikan asiantuntijaryhmän jäsentä äänestää siitä, mitkä Uuden testamentin kirjoituksista ovat todennäköisesti Jeesukselta lähtöisin ja mitkä todennäköisesti eivät. Eli ”totuus” on jatkuvassa liikkeessä. Yhdysvalloissa myös Raamatulla perusteltu rasismi on edelleen varsin merkittävä ilmiö. Erilaiset liikkeet kuten Ku Klux Klan ovat kehittäneet systemaattisen raamatun tulkinnan, jolla perustellaan rasismia mm. juutalaisia ja mustaihoisia kohtaan. Eräs tulkinta on, että kun Eeva paritteli paratiisissa käärmeen eli saatanan kanssa syntyivät ei valkoiset ihmiset. Raamattu taipuu, ja on aina taipunut, tarvittaessa monenlaiseen. Missä kulkevat sitten Raamatun tulkinnan rajat? Teologian tohtori Minna Heimola haluaa kirjallaan Raamattu ja rasismi herätellä keskustelua ja avata uusia näkökulmia siihen, miten eri tavoin Raamattua on tulkittu historian saatossa ja mitä voimme siitä oppia. Tätä keskustelua on käyty Suomessa vielä varsin vähän. Heimola toteaa, että hänellä nousee karvat pystyyn aina kun joku sanoo ”Raamatussahan selvästi sanotaan, että…” Aika harvat asiat kun Raamatussa ovat kuitenkaan niin selviä, pohtii Heimola. Toimittajana Raimo Tyykiluoto. Näytteet lukee Aura Lindeberg.

Card 2. Jalosukuisten synty

Description: Ihmisillä on taipumus vieroksua sitä, mikä on toisenlaista ja vierasta. Uskonto, ideologia ja rotuoppi ovat vuosisatojen kuluessa usein johtaneet julmiin vainoihin. Ihmismieltä on kautta historian ohjannut pelko ja kateus, jotka ovat johtaneet käsittämättömiin tekoihin. Myös omistamisen ja vallan dynamiikka ovat näytelleet erilaisten eliittien syntymisessä merkittävää roolia kautta historian. Näistä asenteista ja ennakkoluuloista oikeutusta ovat hakeneet niin orjuuttaminen kuin juutalaisvainotkin. Ikävintä on, että ihmismielen valtaava pelko ja kateus eivät ole minnekään kadonneet, vaan ne on hyvä tiedostaa ja ymmärtää, että niistä ovat ammentaneet voimansa monet historiamme hirmuteot. Ajatus ihmisen luokittelemisesta rotuihin eläinten tavoin ulkonäkö ja muiden piirteiden mukaan syntyi jo 1600 - 1700 luvuilla. Ihmisiä on yritetty jakaa rotuihin mm. hiustenvärin ja silmien värin perusteella. Tyypillisintä oli kuitenkin jakaa ihmiset ihonvärin perusteella. Monilla oli ennakkoluuloja afrikkalaisia kohtaan. Esimerkiksi Georges Louis de Buffon (1707 – 1788) katsoi, että afrikkalaiset ja lappalaiset olivat rappeutuneita ihmislajeja. Rotuja luokiteltiin siis myös aikansa kauneuskäsitteiden mukaan. Toiseuden toteamista tapahtui myös löytöretkien ja kolonialismin edetessä. Löytöretkien aikana luomiskertomustakin oli tarkistettava, kun löytyi uusia ennennäkemättömiä ihmisryhmiä, jonka seurauksena eurooppalaisille tuli ylivertaisuuden tunne. Kun 1800-luvulla ihmisiä oli luokiteltu tarpeeksi alempiin rotuihin ja todettu heitä toisarvoiseksi, ajatuksen yleisyys Euroopassa ja Amerikassa johti lopulta siihen, että syntyi evoluutio-opin vanavedessä eugeniikaksi kutsuttu perinnöllisyystieteen haara. Ensimmäisiä alan tutkijoita oli Charles Darwinin serkkupuoli Francis Galton. Hän loi eugeniikka-termin klassisen kreikan sanasta eugenes, joka tarkoittaa jalosukuista tai syntyperältään hyvää. 1865 Galton kirjoitti, että jos ihmisrodun parantamiseen käytettäisiin edes kahdeskymmenes osa niistä kustannuksista ja ponnistuksista, jotka käytetään hevos- ja nautarotujen jalostamiseen, saataisiin aikaan todellinen älyn galaksi. Eugeniikan tavoite oli siis jalostaa terve ja tuottava väestö säätelemällä kansalaisten lisääntymistä. Ihmisrodun jalostamisen keinovalikoiman kolme pointtia: -Vähälahjaisten lisääntyminen estettävä ja on tuettava lahjakkaiden perheiden lisääntymistä. -Oikean aviopuolison valita tärkeää, sillä avioliittojen kautta voitiin saada aikaan lahjakas ihmisrotu. -Lonnonvalinnan toimintaa tuettava. Lääketiede ja sosiaalihuolto järkyttivät luonnollista tasapainoa mahdollistamalla heikkojen ihmisyksilöiden eloonjäämisen. Toisen maailmansodan loputtua ja Hitlerin hirmutekojen selvittyä ihmisten luokittelemisesta idiootteihin hiljalleen luovuttiin, mutta mm. Suomessa steriloitiin kyseenalaisin perustein pääasiassa naisia vielä 1970-luvun alkuun asti, eikä Suomi ollut tässä ainoa, kertoo Tampereen yliopiston yleisen historian professori emeritta Marjatta Hietala. Toimittajana Raimo Tyykiluoto. Näytteet lukee Aura Lindeberg.

Card 3. Adolf Hitler - Saksan kansan lääkäri

Description: Ääri-ilmiö ja absoluuttinen julmuus joiden nousu vanhasta kulttuurikansasta on paitsi järkyttävä myös kiehtova tarina ihmismielen hulluudesta, jolle Adolf Hitler antoi kasvot. 1900-luvun alkuvuosikymmeninä fasismi oli kasvava ilmiö Euroopassa ja Amerikassa. Nykyään fasismin käsite on hyvin epämääräinen ja se on johtanut siihen, että fasismia käytetään yhdessä jos toisessakin yhteydessä. Ei tarvitse kun taksikuskin saada turpaan jossain, niin sanotaan että fasistit olivat asialla. Fasismi on siis kärsinyt sanana todella rajun inflaation ja kaikesta pahuudesta ja väkivallasta on tullut fasismia. Fasismi varsinaisessa ja alkuperäisessä merkityksessään on kuitenkin demokratian vastaisuutta, liberalismin vastaisuutta, kovaa nationalismia ja rasismia mutta ei välttämättä antisemitismiä eli juutalaisvastaisuutta. Saksassa fasismista kehittyi kuitenkin sen fundamentalistinen muoto eli natsismi, jonka rotuopillinen näkemys johti äärimmäisiin julmuuksiin. Ajatus eugeniikasta eli rodunjalostusopista oli syntynyt oppineiden parissa Saksassa jo ennen Hitlerin valtaannousua. Oppineet pitivät Hitleriä suorastaan taivaan lahjana Saksalle ja tietysti heidän omalle ajattelulleen. Myös Hitlerillä itsellään oli voimakas käsitys ihmiskunnasta, joka taistelee omasta olemassaolostaan ja tässä taistelussa sitten heikot häviävät ja vahvat selviävät. Tähän taisteluun Hitler halusi valjastaa Saksan kansan. Saksassa kehittynyt juutalaisvihamielisyys on merkittävässä määrin sidottu Adolf Hitlerin persoonaan. Se miksi Hitler vihasi juutalaisia ei ole täysin selvillä, sillä esimerkiksi Hitlerin äitiä, joka oli sairastunut syöpään, hoiti juutalainen lääkäri ja ensimmäistä rautaristiä Hitlerille ehdotti juutalainen. Kuitenkin oppineet rodunjalostusopin kannattajat ja Hitler löysivät nopeasti toisensa ja juutalaisvainot alkoivat vaikka juutalaisuuden pitämistä rotuna on hyvin hankalaa, koska he ovat ennemminkin uskontokunta. Saksassa fasismista kehittynyt natsismi katosi olevansa edistysaskel ja suuri harppaus. Siihen kuului, että rationaalinen järjenkäyttö hylättiin ja annettiin primitiivisille vieteille valta. Kun tuhoaminen oli voimakkaimmillaan, niin ihmisten ampuminenkin oli natseille liian hidasta ja lapsien ampuminen oli jopa kouliintuneille SS-sotilaille liian traumaattista, niinpä ratkaisuksi keksittiin kaasukammiot, kertoo kirjan Fasismi kirjoittaja filosofi Leif Sundström. Natsismin moraalia etsii, mutta ei löydä Raimo Tyykiluoto. Näytteet lukee Aura Lindeberg.

Card Lukuja rasismin historiasta

Description: Pekka Vahvanen ja monenkirjava rasismi

Card Natsi-Saksan jäljillä

Description: Mitä Hitlerin Saksasta jäi Suomeen?

Card Tautien historia

Description: Sata vuotta kolerasta polioon