Item view 1-50951367

Baritoni Helge Lindbergin laulajaura alkoi vaikeuksilla. Viulunsoitolla musiikkiopinnot aloittanut poika innostui laulamisesta ja lähti jo 19-vuotiaana kesken viimeisen kouluvuotensa Müncheniin professori H. Schinkelin oppilaaksi. Ennen Saksan opintojen alkua Helge menetti kesällä äänensä kokonaan. Tutkimuksissa selvisi, että hänen äänihuulillaan oli taipumus mennä toisesta päästä ristiin. Nuorukainen suostui Münchenissä riskialttiiseen korjausleikkaukseen, joka onnistui, ja hän sai opettajaltaan vankan peruskoulutuksen. Luonteeltaan Lindberg oli täysin tinkimätön paitsi itseään myös muita kohtaan. Hän kehitti laulutekniikkansa huipputasolle hengitystekniikasta puhumattakaan. Hän kykeni tekemään minuutin mittaisen sisäänhengityksen, pidättämään saman verran ja tekemään vielä päälle minuutin mittaisen uloshengityksen. Tämä taito tuotti kyvyn valtavan pitkien laulufraasien rakentamiseen, mitä taitoa hän viljeli erityisesti Bachin ja Händelin parissa. Lindbergin olemus oli atleettinen, pitkä, lihaksikas ja suoraryhtinen. Alkujaan hintelän pojan fysiikkaharjoituksiin kuului nyrkkeily, missä urheilulajissa hän keräsi myös palkintoja. Ennen varsinaisen laulajanammatin löytymistä hän opiskeli Frankfurtissa kuvanveistoa, puunleikkausta ja maalaustaidetta ja hänen töitään nähtiin silloin tällöin taidenäyttelyissä eri puolilla Saksaa. Helge jatkoi myös harrastustaan runojen kirjoittamista. Omien sanojensa mukaan Helge Lindberg voitti ääniongelmansa ensimmäisen maailmansodan aikaan levyjä kuuntelemalla. Hän ihaili venäläistä bassoa Fjodor Shaljapinia ja hollantilaista baritonia Johannes Messchaertia. Lindbergin pitkäaikaisen pianistipartnerin Kosti Vehasen mukaan Helgen tunnuslause oli "joko minun kanssani tai minua vastaan". Ohjelmistovalinnoissaan hän oli kaukana yleisökosiskelusta. Hänen bravuurinumeronsa ei ollut suosikkiaaria menestysoopperasta vaan jyhkeä Bachin Kreutzstab-kantaatti. Helge Lindbergin luonne oli vahva, mistä kertoo tapaus Wienissä. Kun konserttijärjestäjä ei maksanut sovittua palkkiota ennen konserttia, Lindberg ei hillinnyt raivoaan vaan flyygelin mutkaan asetuttuaan käänsi selkänsä täysilukuiselle yleisölle, antoi alkumerkin pianistille, kääntyi yleisöön pikaisesti laulaen laulunsa, otti raivoisat suosionosoitukset vastaan selin, ja jatkoi niin kauan että impressaari maksoi. Vuonna 1919 Lindberg asettui perheineen Wieniin, alkoi opettaa ja esiintyi kiertueilla. Kotimaan konsertissa 1922 hänet korotettiin arvostettujen ulkomaantähtien kuten Hanna Granfeltin rinnalle, kun Helsingin vuoden 1910 ensikonsertti oli teilattu hyvänä yrityksenä. Keski-Euroopassa vietettyjen talvien vastapainoksi Lindberg hankki Hangon edustalta oman saaren, Sandskärin. Hän oli naimisissa kahdesti ja sai ensimmäisestä avioliitosta kaksi poikaa ja toisesta avioliitosta kolmannen. Helge Lindberg kuoli 40-vuotiaana 1928 Wienissä kesken komean uran. Hän oli allekirjoittanut konserttisopimuksen Amerikkaan ja suunnitteli Balkanin-kiertuetta, kun sairastui keuhkokuumeeseen. Hänen tuhkansa on haudattu kallioon porattuun koloon Sandskäriin. Lindbergin koko levytuotanto koostuu kymmenestä kappaleesta, jotka hän levytti Berliinissä 1925. Levyt on tehty akustisesti eli ilman mikrofonia. Rajoituksistaan huolimatta ne antavat huolimatta hyvän kuvan laulajan äärimmilleen hiotusta tekniikasta. Kuvassa atleettinen, boheemi Helge Lindberg, joka luopui kesäisin ammattiasustaan frakista ja antautui alastomuudelle. Sunnuntaisin komeasta vartalostaan ylpeä laulaja puki ylleen pyhäpuvun, pienen vaatimattoman vyön. Kuvitusta Sulho Rannan toimittamasta kirjasta Sävelten taitureita, WSOY Porvoo 1960. Toimittaja: Laila Tarpila

Tab 1 of 1 Jaksot