Card Description: Maapallo sääteli ilmastoa, kunnes ihminen alkoi sorkkia systeemiä. Merivirrat sekä tuulet siirsivät lämpöä ja sateita enimmäkseen ennustettavasti. Sitten Homo sapiens alkoi edistää ilmaston lämpenemistä muutenkin kuin syytämällä tonneittain hiilidioksidia taivaalle.
Liikalaiduntaminen ja sademetsien tuhoaminen plantaasien tieltä kärventää maan ja hävittää kasvi- ja eläinlajeja. Holtiton kasteluveden käyttö suolaa maan viljelykelvottomaksi. Ihmisen nykykonsteilla ilmasto muuttuu mantereiseksi ja kuivaksi. Homo sapiensilla on isot aivot päässään, joten niitä olisi aika käyttää. Sademetsät sekä pohjoisen havumetsät voivat kasvaessaan sitoa valtavat määrät hiiltä, myös maaperä voi sitoa hiiltä. Ihmisen toimista riippuu toimivatko metsät ja maaperä hiilen sitojina vai hiilen lähteinä. Meret ovat imeneet hiilidioksidia ja lämpöä jo yli oman osuutensa.
Keinokastelua ja makean veden käyttöä voidaan järkeistää, ja ennen kaikkea fossiilisten polttoaineiden käyttöä voidaan rajoittaa. Pakon edessä ihminen on aina keksinyt tarvittavat konstit.
Sarjassa kuullaan tutkijoita, joilla on myös ratkaisuehdotuksia ongelmiin.
Toimittaja on Leena Mattila.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset -sarja on ollut osa Tiedeykkönen Extra -sarjaa. Card JSON{
"controls": [
{
"audience": {
"authenticated": false
},
"destination": {
"authentication": [
"yle-api"
],
"uri": "https://areena.api.yle.fi/v1/ui/controls/play/1-4551633?titleOpt=Kuuntele:+Jakso+1&language=fi&v=10&client=yle-areena-web"
},
"tag": "play",
"type": "reference"
},
{
"audience": {
"authenticated": true
},
"destination": {
"authentication": [
"yle-api"
],
"uri": "https://areena.api.yle.fi/v1/ui/controls/play/1-4551633?titleOpt=Kuuntele:+Jakso+1&language=fi&v=10&client=yle-areena-web"
},
"tag": "play",
"type": "reference"
},
{
"analytics": {
"context": {
"comscore": {
"yle_referer": "radio.share"
}
},
"pageload": {
"comscore": {
"countername": "radio.share",
"yle_ui_language": "fi"
}
}
},
"destination": {
"type": "series",
"uri": "yleareena://items/1-50995339"
},
"functionality": {
"id": "share"
},
"icon": {
"id": "share",
"version": "1750676272"
},
"style": {
"iconPosition": "left",
"variant": "tertiary"
},
"title": "Jaa ohjelma",
"type": "activator"
},
{
"analytics": {
"context": {
"comscore": {
"yle_referer": "login"
}
},
"pageload": {
"comscore": {
"countername": "login",
"yle_ui_language": "fi"
}
}
},
"audience": {
"authenticated": false
},
"backgroundColor": "#00000000",
"functionality": {
"id": "login"
},
"icon": {
"id": "icon-favorite-off",
"version": "1750676272"
},
"style": {
"iconPosition": "left",
"variant": "tertiary"
},
"title": "Lisää omalle listalle",
"type": "activator"
},
{
"audience": {
"authenticated": true
},
"destination": {
"authentication": [
"yle-api"
],
"uri": "https://areena.api.yle.fi/v1/ui/controls/favorites/1-50995339?language=fi&v=10&client=yle-areena-web"
},
"type": "reference"
}
],
"description": "Maapallo sääteli ilmastoa, kunnes ihminen alkoi sorkkia systeemiä. Merivirrat sekä tuulet siirsivät lämpöä ja sateita enimmäkseen ennustettavasti. Sitten Homo sapiens alkoi edistää ilmaston lämpenemistä muutenkin kuin syytämällä tonneittain hiilidioksidia taivaalle. \n\nLiikalaiduntaminen ja sademetsien tuhoaminen plantaasien tieltä kärventää maan ja hävittää kasvi- ja eläinlajeja. Holtiton kasteluveden käyttö suolaa maan viljelykelvottomaksi. Ihmisen nykykonsteilla ilmasto muuttuu mantereiseksi ja kuivaksi. Homo sapiensilla on isot aivot päässään, joten niitä olisi aika käyttää. Sademetsät sekä pohjoisen havumetsät voivat kasvaessaan sitoa valtavat määrät hiiltä, myös maaperä voi sitoa hiiltä. Ihmisen toimista riippuu toimivatko metsät ja maaperä hiilen sitojina vai hiilen lähteinä. Meret ovat imeneet hiilidioksidia ja lämpöä jo yli oman osuutensa. \n\n Keinokastelua ja makean veden käyttöä voidaan järkeistää, ja ennen kaikkea fossiilisten polttoaineiden käyttöä voidaan rajoittaa. Pakon edessä ihminen on aina keksinyt tarvittavat konstit. \nSarjassa kuullaan tutkijoita, joilla on myös ratkaisuehdotuksia ongelmiin. \n\nToimittaja on Leena Mattila. \n\nIlmastonmuutoksen vaikutukset -sarja on ollut osa Tiedeykkönen Extra -sarjaa.",
"image": {
"id": "13-1-50995339-1635428766481",
"version": "1731308727"
},
"labels": [
{
"formatted": "6 jaksoa",
"priority": 0,
"type": "generic"
},
{
"formatted": "tiede",
"priority": 0,
"type": "generic"
},
{
"formatted": "luonto",
"priority": 0,
"type": "generic"
},
{
"raw": "1-50995339",
"type": "itemId"
},
{
"raw": "world",
"type": "region"
},
{
"raw": "audio",
"type": "mediaType"
}
],
"type": "card"
} |
Tabs Tab 1 of 1 Jaksot Card 1. Ihminen elää ilman vettä vain muutaman päivän Description: Osa 1/6. Miten ihmeessä Homo sapiens, viisas ihminen, ei opi virheistään? Muinaisessa Neuvostoliitossa tehtiin järjetön päätös ja otettiin viljelyyn liian kuivia alueita Keski-Aasiassa. Kazakstanin ja Uzbekistanin pelloilla viljeltiin keinokastelun varassa mm. riisiä ja puuvillaa. Kuivan maan keinokasteluun tärvättiin valtavat määrät Aral-järveen laskevien jokien vettä, joten järveen asti vettä ei piisannutkaan. Järven pinta alkoi laskea, mutta hölmöläisten hommaa jatkettiin. Nyt maailman neljänneksi suurimman järven tilalla on pieniä järviä, pölyävää suola-aavikkoa ja hiekkamyrskyjä.
Kasteluoperaation lopputulos on surkea, järvi ja kalastuselinkeino on tuhottu, pellot ovat suolaantuneet ja alueen ilmasto on muutettu mantereiseksi eli kesät ovat tukalan kuumia ja talvet jäätävän kylmiä. Ilmasto muuttui, koska Aralin valtava vesimassa tasasi ennen suuria lämpötilojen vaihtelua, vaan ei tasaa enää. Järveen laskevien jokien vesi tuhlataan edelleen kuivan ja suolaantuneen maan kasteluun.
Kuivia alueita viljellään puoliväkisin keinokastelun voimalla muuallakin. Peltoja sekä hedelmä- ja vihannesviljelmiä kastellaan mm. Etelä- ja Pohjois-Amerikassa, Etelä-Afrikassa, Välimeren maissa, Intiassa, Kiinassa. Monilla seuduilla kastellaan jo pohjavedellä, koska kuivuusalueet ovat kasvaneet eikä jokien vesi enää riitä. Keinokastelu aiheuttaa maan suolaantumista ja suolaantuminen pilaa maan viljelykelvottomaksi.
Pohjoismaihin rahdataan tonneittain vettä kuivuudesta kärsiviltä alueilta. Vesipitoisten kasvisten ja hedelmien tuonti kuivuudesta kärsiviltä alueilta kasvattaa myös suomalaisten vesijalanjälkeä. Vesitalouden professori Olli Varis ja vanhempi yliopistolehtori Marko Keskinen Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulun yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitokselta ovat olleet ratkomassa erilaisia vesiongelmia ympäri maailmaa. Lopuksi perehdytään myös vesidiplomatiaan, missä järki joskus voittaa valtionrajat.
Ilmastonmuutoksen vaikutuksia pohtivan podcast-sarjan toimittaa Leena Mattila. Äänisuunnittelusta vastaa Katri Koivula.
Card JSON{
"controls": [
{
"destination": {
"authentication": [
"yle-api"
],
"type": "player",
"uri": "https://areena.api.yle.fi/v1/ui/players/1-4551633.json?language=fi&v=10&client=yle-areena-web"
},
"icon": {
"id": "icon-play",
"version": "1750676272"
},
"tag": "play",
"type": "navigator"
},
{
"analytics": {
"context": {
"comscore": {
"yle_referer": "radio.queue"
}
},
"pageload": {
"comscore": {
"countername": "radio.queue",
"yle_ui_language": "fi"
}
}
},
"destination": {
"type": "program",
"uri": "yleareena://items/1-4551633"
},
"functionality": {
"id": "queue"
},
"tag": "queue",
"type": "activator"
},
{
"destination": {
"uri": "https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-bc74192b7f204089a0b482aae65c7a71.mp3"
},
"icon": {
"id": "icon-download",
"version": "1750676272"
},
"tag": "downloadLink",
"title": "Lataa tiedosto",
"type": "navigator"
}
],
"description": "Osa 1/6. Miten ihmeessä Homo sapiens, viisas ihminen, ei opi virheistään? Muinaisessa Neuvostoliitossa tehtiin järjetön päätös ja otettiin viljelyyn liian kuivia alueita Keski-Aasiassa. Kazakstanin ja Uzbekistanin pelloilla viljeltiin keinokastelun varassa mm. riisiä ja puuvillaa. Kuivan maan keinokasteluun tärvättiin valtavat määrät Aral-järveen laskevien jokien vettä, joten järveen asti vettä ei piisannutkaan. Järven pinta alkoi laskea, mutta hölmöläisten hommaa jatkettiin. Nyt maailman neljänneksi suurimman järven tilalla on pieniä järviä, pölyävää suola-aavikkoa ja hiekkamyrskyjä. \n \nKasteluoperaation lopputulos on surkea, järvi ja kalastuselinkeino on tuhottu, pellot ovat suolaantuneet ja alueen ilmasto on muutettu mantereiseksi eli kesät ovat tukalan kuumia ja talvet jäätävän kylmiä. Ilmasto muuttui, koska Aralin valtava vesimassa tasasi ennen suuria lämpötilojen vaihtelua, vaan ei tasaa enää. Järveen laskevien jokien vesi tuhlataan edelleen kuivan ja suolaantuneen maan kasteluun.\n \nKuivia alueita viljellään puoliväkisin keinokastelun voimalla muuallakin. Peltoja sekä hedelmä- ja vihannesviljelmiä kastellaan mm. Etelä- ja Pohjois-Amerikassa, Etelä-Afrikassa, Välimeren maissa, Intiassa, Kiinassa. Monilla seuduilla kastellaan jo pohjavedellä, koska kuivuusalueet ovat kasvaneet eikä jokien vesi enää riitä. Keinokastelu aiheuttaa maan suolaantumista ja suolaantuminen pilaa maan viljelykelvottomaksi.\n\nPohjoismaihin rahdataan tonneittain vettä kuivuudesta kärsiviltä alueilta. Vesipitoisten kasvisten ja hedelmien tuonti kuivuudesta kärsiviltä alueilta kasvattaa myös suomalaisten vesijalanjälkeä. Vesitalouden professori Olli Varis ja vanhempi yliopistolehtori Marko Keskinen Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulun yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitokselta ovat olleet ratkomassa erilaisia vesiongelmia ympäri maailmaa. Lopuksi perehdytään myös vesidiplomatiaan, missä järki joskus voittaa valtionrajat.\nIlmastonmuutoksen vaikutuksia pohtivan podcast-sarjan toimittaa Leena Mattila. Äänisuunnittelusta vastaa Katri Koivula.\n\n",
"image": {
"id": "13-1-50995339-1635428766481",
"version": "1731308727"
},
"labels": [
{
"formatted": "49 min",
"raw": "PT2954S",
"rawType": "duration",
"type": "generic"
},
{
"formatted": "pe 5.10.2018",
"type": "generic"
},
{
"pointer": {
"uri": "yleareena://items/1-4551633"
},
"raw": "PT2954S",
"rawType": "duration",
"type": "progress"
},
{
"raw": "1-4551633",
"type": "itemId"
}
],
"pointer": {
"type": "program",
"uri": "yleareena://items/1-4551633"
},
"presentation": "onDemandCard",
"title": "1. Ihminen elää ilman vettä vain muutaman päivän",
"type": "card"
} Card 2. Kuivuus purkaa soihin varastoituneen hiilen ilmastoa lämmittämään Description: Osa 2/6. Muuttuvatko maailman suot hiilinieluista hiilen lähteiksi? Kas siinä pulma, joka johtuu paljolti ihmisistä.
Siperian sulavista soista ryöppyävät metaani ja sitäkin voimakkaampi kasvihuonekaasu, ilokaasu, vauhdittavat ilmaston lämpenemistä enemmän kuin tarpeeksi. Siperian turve on yhteyttänyt iät ajat ja pistänyt pakkaseen tonneittain hiilidioksidia. Kymmenien tuhansien vuosien aikana kertynyt hiilivarasto on säilynyt lahoamatta hyisen Siperian oloissa. Nyt sulavista soista voi vapautua kerta rysäyksellä suuria määriä metaania. Metaania syntyy, kun märkä turve mätänee hapettomissa oloissa. Tuhansia vuosia turpeeseen varastoitunut typpi karkaa ilokaasuna, typpioksiduulina
Kuivatut suot, sekä pohjoiset että trooppiset suot, muuttuvat hiilinieluista hiilen ja metaanin sekä ilokaasun lähteiksi. Tuhansien vuosien aikana kertynyt lahoamaton turve alkaa maatua, kun suo kuivataan. Kuivatun suon hapellisissa oloissa turve lahoaa mullaksi ja hiilidioksidi vapautuu takaisin ilmakehään. Pahimmassa tapauksessa kuiva suo palaa ja tukahduttaa valtavat alueet kitkerään savuun.
Indonesian puuturvesoiden palaminen on aiheuttanut savuongelmia myös naapurivaltioissa. Paloalueiden lähiseuduilla joudutaan sulkemaan koulut ja työpaikat sankan savun vuoksi, ja koko ajan kytevät paksut turvekerrokset aiheuttavat jatkuvasti terveysongelmia. Myös meren takana Malesiassa kärsitään savuista, sillä kytevän turvepalon savupilvet eivät välitä valtionrajoista. Suuri osa paloista johtuu ihmisen holtittomasta tulen käsittelystä – jopa palomiehet tupakoivat vastasammutetulla paloalueella, kertoo suometsätieteen professori Harri Vasander.
Turpeeseen varastoitunut hiilidioksidi vapautuu turhan nopeasti ja runsaasti. Homo sapiens voisi ajatella omaa tulevaisuuttaan ja jättää suot kuivattamatta, koska niistä vapautuvalla hiilidioksidilla pilataan omia elinoloja. Leena Mattila tapasi suometsätieteen professori Harri Vasanderin Helsingin yliopiston Metsätieteiden talossa Viikissä. Äänisuunnittelu Katri Koivula.
Card JSON{
"controls": [
{
"destination": {
"authentication": [
"yle-api"
],
"type": "player",
"uri": "https://areena.api.yle.fi/v1/ui/players/1-4551635.json?language=fi&v=10&client=yle-areena-web"
},
"icon": {
"id": "icon-play",
"version": "1750676272"
},
"tag": "play",
"type": "navigator"
},
{
"analytics": {
"context": {
"comscore": {
"yle_referer": "radio.queue"
}
},
"pageload": {
"comscore": {
"countername": "radio.queue",
"yle_ui_language": "fi"
}
}
},
"destination": {
"type": "program",
"uri": "yleareena://items/1-4551635"
},
"functionality": {
"id": "queue"
},
"tag": "queue",
"type": "activator"
},
{
"destination": {
"uri": "https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-3673df4bff234ab8b66bbcb5a8afaea6.mp3"
},
"icon": {
"id": "icon-download",
"version": "1750676272"
},
"tag": "downloadLink",
"title": "Lataa tiedosto",
"type": "navigator"
}
],
"description": "Osa 2/6. Muuttuvatko maailman suot hiilinieluista hiilen lähteiksi? Kas siinä pulma, joka johtuu paljolti ihmisistä. \n \nSiperian sulavista soista ryöppyävät metaani ja sitäkin voimakkaampi kasvihuonekaasu, ilokaasu, vauhdittavat ilmaston lämpenemistä enemmän kuin tarpeeksi. Siperian turve on yhteyttänyt iät ajat ja pistänyt pakkaseen tonneittain hiilidioksidia. Kymmenien tuhansien vuosien aikana kertynyt hiilivarasto on säilynyt lahoamatta hyisen Siperian oloissa. Nyt sulavista soista voi vapautua kerta rysäyksellä suuria määriä metaania. Metaania syntyy, kun märkä turve mätänee hapettomissa oloissa. Tuhansia vuosia turpeeseen varastoitunut typpi karkaa ilokaasuna, typpioksiduulina\n \nKuivatut suot, sekä pohjoiset että trooppiset suot, muuttuvat hiilinieluista hiilen ja metaanin sekä ilokaasun lähteiksi. Tuhansien vuosien aikana kertynyt lahoamaton turve alkaa maatua, kun suo kuivataan. Kuivatun suon hapellisissa oloissa turve lahoaa mullaksi ja hiilidioksidi vapautuu takaisin ilmakehään. Pahimmassa tapauksessa kuiva suo palaa ja tukahduttaa valtavat alueet kitkerään savuun.\n \nIndonesian puuturvesoiden palaminen on aiheuttanut savuongelmia myös naapurivaltioissa. Paloalueiden lähiseuduilla joudutaan sulkemaan koulut ja työpaikat sankan savun vuoksi, ja koko ajan kytevät paksut turvekerrokset aiheuttavat jatkuvasti terveysongelmia. Myös meren takana Malesiassa kärsitään savuista, sillä kytevän turvepalon savupilvet eivät välitä valtionrajoista. Suuri osa paloista johtuu ihmisen holtittomasta tulen käsittelystä – jopa palomiehet tupakoivat vastasammutetulla paloalueella, kertoo suometsätieteen professori Harri Vasander.\n \nTurpeeseen varastoitunut hiilidioksidi vapautuu turhan nopeasti ja runsaasti. Homo sapiens voisi ajatella omaa tulevaisuuttaan ja jättää suot kuivattamatta, koska niistä vapautuvalla hiilidioksidilla pilataan omia elinoloja. Leena Mattila tapasi suometsätieteen professori Harri Vasanderin Helsingin yliopiston Metsätieteiden talossa Viikissä. Äänisuunnittelu Katri Koivula.\n",
"image": {
"id": "13-1-50995339-1635428766481",
"version": "1731308727"
},
"labels": [
{
"formatted": "44 min",
"raw": "PT2689S",
"rawType": "duration",
"type": "generic"
},
{
"formatted": "pe 5.10.2018",
"type": "generic"
},
{
"pointer": {
"uri": "yleareena://items/1-4551635"
},
"raw": "PT2689S",
"rawType": "duration",
"type": "progress"
},
{
"raw": "1-4551635",
"type": "itemId"
}
],
"pointer": {
"type": "program",
"uri": "yleareena://items/1-4551635"
},
"presentation": "onDemandCard",
"title": "2. Kuivuus purkaa soihin varastoituneen hiilen ilmastoa lämmittämään",
"type": "card"
} Card 3. Kuivuus ja uusi riistomaabisnes ajavat paikalliset slummiin tai pakolaisiksi Description: Osa 3/6. Siirtomaa-aika on täällä taas. Land grabbing, maan kaappaus, on iskenyt uudelleen entisiin "merentakaisiin siirtomaihin". Rikkaat maat, firmat ja sijoittajat ovat kaapanneet viljelymaata omiin tarpeisiinsa Afrikasta, Kaakkois-Aasiasta ja Etelä-Amerikasta. Moderni riistomaavalta ei ryövää muiden mantereiden viljelymaita voimakeinoin. Nykyaikainen maan valtaus hoituu rahalla vallanpitäjien kanssa. Paikalliset viljelijät päätyvät orjatyövoimaksi tulokkaiden plantaaseille ja loput ajetaan nälkäpakolaisiksi.
Kiinassa ja Intiassa omat viljelymaat eivät riitä ruuantuotantoon kasvavalle väestölle. Osittain maat on pilattu viljelykelvottomiksi, joten valtavia peltoaloja on hankittu muilta mantereilta. Ruotsi ja monet muut rikkaat maat ovat mukana tässä maankaappaajien Land Grabbing -clubissa. Köyhien maiden pellot otetaan riistomaaherrojen käyttöön, tuotetaan rikkaille ruokaa halvalla, ja paikalliset kärsivät aliravitsemuksesta.
Ilmastonmuutos muuttaa maapallon sade- ja kuivuusalueita. Kuivuus lisääntyy tärkeillä viljanviljelyalueilla ja ruuantuotannon epävarmuus lisääntyy. Katovuodet nostavat viljan maailmanmarkkinahintaa ja konemainen ketjureaktio nostaa myös muiden elintarvikkeiden hintoja. Koska vesi on rajallinen resurssi, se sanelee missä viljelyä voidaan jatkaa tulevaisuudessa. Pitkään jatkuva keinokastelun tie johtaa umpikujaan, koska se aiheuttaa maan suolaantumisen viljelykelvottomaan kuntoon.
Afrikassa kuivuus, liikalaidunnus ja maankaappaus, land grabbing, kutistavat paikallisten asukkaiden viljelymaita. Lisääntyvä kuivuus ja ihmisen pahentama eroosio haittaavat maanviljelyä ja aiheuttavat aliravitsemusta. Tämä voi johtaa levottomuuksiin ulkomaisten maankaappaajien kanssa ja ajaa jo nyt ihmisiä nälkäpakolaisiksi.
Ihmisen aiheuttamia ongelmia ovat myös metsien ja sademetsien hävityksestä johtuvat pahentuneet tulvat ja vesieroosio. Kun metsät eivät enää pidätä sadevesiä ja sido maaperää, käy kuten Välimeren ympäristössä pari tuhatta vuotta sitten. Sateet ryöppyävät tulvina ja vievät mennessään irtonaisen maan.
Välillä kannattaisi miettiä mistä ruoka tulee. Onko se tuotettu epäekologisesti, epäeettisesti tai sosiaalisesti epäoikeudenmukaisesti ympäristön tai viljelijöiden kustannuksella. Agroekologien professori Juha Helenius on myös Helsingin yliopiston Kestävyystieteiden instituutin kuvioissa. Ruuantuotantoa pohditaan Helsingin Viikissä.
Toimittajana on Leena Mattila. Äänisuunnittelusta vastaa Tuomas Vauhkonen.
Card JSON{
"controls": [
{
"destination": {
"authentication": [
"yle-api"
],
"type": "player",
"uri": "https://areena.api.yle.fi/v1/ui/players/1-4551640.json?language=fi&v=10&client=yle-areena-web"
},
"icon": {
"id": "icon-play",
"version": "1750676272"
},
"tag": "play",
"type": "navigator"
},
{
"analytics": {
"context": {
"comscore": {
"yle_referer": "radio.queue"
}
},
"pageload": {
"comscore": {
"countername": "radio.queue",
"yle_ui_language": "fi"
}
}
},
"destination": {
"type": "program",
"uri": "yleareena://items/1-4551640"
},
"functionality": {
"id": "queue"
},
"tag": "queue",
"type": "activator"
},
{
"destination": {
"uri": "https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-a39ef45bc33340b9abb4d77d91d42942.mp3"
},
"icon": {
"id": "icon-download",
"version": "1750676272"
},
"tag": "downloadLink",
"title": "Lataa tiedosto",
"type": "navigator"
}
],
"description": "Osa 3/6. Siirtomaa-aika on täällä taas. Land grabbing, maan kaappaus, on iskenyt uudelleen entisiin \"merentakaisiin siirtomaihin\". Rikkaat maat, firmat ja sijoittajat ovat kaapanneet viljelymaata omiin tarpeisiinsa Afrikasta, Kaakkois-Aasiasta ja Etelä-Amerikasta. Moderni riistomaavalta ei ryövää muiden mantereiden viljelymaita voimakeinoin. Nykyaikainen maan valtaus hoituu rahalla vallanpitäjien kanssa. Paikalliset viljelijät päätyvät orjatyövoimaksi tulokkaiden plantaaseille ja loput ajetaan nälkäpakolaisiksi. \n \nKiinassa ja Intiassa omat viljelymaat eivät riitä ruuantuotantoon kasvavalle väestölle. Osittain maat on pilattu viljelykelvottomiksi, joten valtavia peltoaloja on hankittu muilta mantereilta. Ruotsi ja monet muut rikkaat maat ovat mukana tässä maankaappaajien Land Grabbing -clubissa. Köyhien maiden pellot otetaan riistomaaherrojen käyttöön, tuotetaan rikkaille ruokaa halvalla, ja paikalliset kärsivät aliravitsemuksesta.\n \nIlmastonmuutos muuttaa maapallon sade- ja kuivuusalueita. Kuivuus lisääntyy tärkeillä viljanviljelyalueilla ja ruuantuotannon epävarmuus lisääntyy. Katovuodet nostavat viljan maailmanmarkkinahintaa ja konemainen ketjureaktio nostaa myös muiden elintarvikkeiden hintoja. Koska vesi on rajallinen resurssi, se sanelee missä viljelyä voidaan jatkaa tulevaisuudessa. Pitkään jatkuva keinokastelun tie johtaa umpikujaan, koska se aiheuttaa maan suolaantumisen viljelykelvottomaan kuntoon.\n \nAfrikassa kuivuus, liikalaidunnus ja maankaappaus, land grabbing, kutistavat paikallisten asukkaiden viljelymaita. Lisääntyvä kuivuus ja ihmisen pahentama eroosio haittaavat maanviljelyä ja aiheuttavat aliravitsemusta. Tämä voi johtaa levottomuuksiin ulkomaisten maankaappaajien kanssa ja ajaa jo nyt ihmisiä nälkäpakolaisiksi.\n \nIhmisen aiheuttamia ongelmia ovat myös metsien ja sademetsien hävityksestä johtuvat pahentuneet tulvat ja vesieroosio. Kun metsät eivät enää pidätä sadevesiä ja sido maaperää, käy kuten Välimeren ympäristössä pari tuhatta vuotta sitten. Sateet ryöppyävät tulvina ja vievät mennessään irtonaisen maan.\n \nVälillä kannattaisi miettiä mistä ruoka tulee. Onko se tuotettu epäekologisesti, epäeettisesti tai sosiaalisesti epäoikeudenmukaisesti ympäristön tai viljelijöiden kustannuksella. Agroekologien professori Juha Helenius on myös Helsingin yliopiston Kestävyystieteiden instituutin kuvioissa. Ruuantuotantoa pohditaan Helsingin Viikissä. \n \nToimittajana on Leena Mattila. Äänisuunnittelusta vastaa Tuomas Vauhkonen.\n",
"image": {
"id": "13-1-50995339-1635428766481",
"version": "1731308727"
},
"labels": [
{
"formatted": "1 h 2 min",
"raw": "PT3779S",
"rawType": "duration",
"type": "generic"
},
{
"formatted": "pe 5.10.2018",
"type": "generic"
},
{
"pointer": {
"uri": "yleareena://items/1-4551640"
},
"raw": "PT3779S",
"rawType": "duration",
"type": "progress"
},
{
"raw": "1-4551640",
"type": "itemId"
}
],
"pointer": {
"type": "program",
"uri": "yleareena://items/1-4551640"
},
"presentation": "onDemandCard",
"title": "3. Kuivuus ja uusi riistomaabisnes ajavat paikalliset slummiin tai pakolaisiksi",
"type": "card"
}
List JSON{
"analytics": {
"context": {
"comscore": {
"yle_referer": "radio.series_details.1-50995339.ilmastonmuutoksen_vaikutukset.jaksot.episodes"
}
},
"player_context": {
"yle": {
"ptype": "eps"
}
}
},
"controls": [],
"cursors": {
"playlist": {
"offset": 0,
"step": 1
}
},
"filters": [],
"presentation": "medium-list",
"source": {
"authentication": [
"yle-api"
],
"uri": "https://areena.api.yle.fi/v1/ui/content/list?token=eyJ0eXAiOiJKV1QiLCJhbGciOiJIUzI1NiJ9.eyJzb3VyY2UiOiJodHRwczovL3Byb2dyYW1zLmFwaS55bGUuZmkvdjMvc2NoZW1hL3YzL3Nlcmllcy8xLTUwOTk1MzM5L2VwaXNvZGVzP2F2YWlsYWJpbGl0eT1jdXJyZW50Jm9yZGVyPW5hdHVyYWw6YXNjJnByb2dyYW1fdHlwZT1wcm9ncmFtIiwiY2FyZE9wdGlvbnNUZW1wbGF0ZSI6ImVwaXNvZGVzIiwiY2FyZFBvaW50ZXIiOiJkZWZhdWx0IiwiY2FyZENvbnRyb2xzIjoiZGVmYXVsdCIsImNhcmRDYXJkcyI6ImRlZmF1bHQiLCJjYXJkTGFiZWxzIjoiZGVmYXVsdEdlbmVyaWNzIiwiYW5hbHl0aWNzIjp7ImNvbnRleHQiOnsiY29tc2NvcmUiOnsieWxlX3JlZmVyZXIiOiJyYWRpby5zZXJpZXNfZGV0YWlscy4xLTUwOTk1MzM5LmlsbWFzdG9ubXV1dG9rc2VuX3ZhaWt1dHVrc2V0Lmpha3NvdC5lcGlzb2RlcyJ9fSwicGxheWVyX2NvbnRleHQiOnsieWxlIjp7InB0eXBlIjoiZXBzIn19fSwieGZzIjpbWyJkb3dubG9hZGNvbnRyb2wiXV19.rPeLaqRciATM1GAwQAkqTPpmYzD3vLCB-5wmPmiv9rE&language=fi&v=10&client=yle-areena-web"
},
"style": {
"image": "1:1",
"layout": "vertical",
"size": "medium"
},
"type": "list"
} JWT payload{
"analytics": {
"context": {
"comscore": {
"yle_referer": "radio.series_details.1-50995339.ilmastonmuutoksen_vaikutukset.jaksot.episodes"
}
},
"player_context": {
"yle": {
"ptype": "eps"
}
}
},
"cardCards": "default",
"cardControls": "default",
"cardLabels": "defaultGenerics",
"cardOptionsTemplate": "episodes",
"cardPointer": "default",
"source": "https://programs.api.yle.fi/v3/schema/v3/series/1-50995339/episodes?availability=current&order=natural:asc&program_type=program",
"xfs": [
[
"downloadcontrol"
]
]
} Card response meta JSON{
"analytics": {
"context": {
"comscore": {
"yle_referer": "radio.series_details.1-50995339.ilmastonmuutoksen_vaikutukset.jaksot.episodes"
},
"yle": {
"source_url": "https://programs.api.yle.fi/v3/schema/v3/series/1-50995339/episodes?availability=current&order=natural:asc&program_type=program&offset=0&limit=3"
}
},
"player_context": {
"yle": {
"ptype": "eps"
}
}
},
"cardCards": "default",
"cardControls": "default",
"cardLabels": "defaultGenerics",
"cardOptionsTemplate": "episodes",
"cardPointer": "default",
"count": 6,
"expires": "2025-12-17T10:15:21Z",
"limit": 3,
"offset": 0
} Card Ilmasto on peto Description: Maapallon ilmastohistorian hurja tarina Card JSON{
"controls": [
{
"destination": {
"authentication": [
"yle-api"
],
"type": "player",
"uri": "https://areena.api.yle.fi/v1/ui/players/1-50822623.json?language=fi&v=10&client=yle-areena-web"
},
"icon": {
"id": "icon-play",
"version": "1750676272"
},
"tag": "play",
"type": "navigator"
}
],
"description": " Maapallon ilmastohistorian hurja tarina",
"image": {
"id": "13-1-50822623-1624011847866",
"version": "1750939014"
},
"labels": [
{
"raw": "1-50822623",
"type": "itemId"
}
],
"pointer": {
"type": "series",
"uri": "yleareena://items/1-50822623"
},
"presentation": "seriesCard",
"title": "Ilmasto on peto",
"type": "card"
} Card Puiden biologinen kello Description: Puiden sopeutuminen pohjoiseen ilmastoon Card JSON{
"controls": [
{
"destination": {
"authentication": [
"yle-api"
],
"type": "player",
"uri": "https://areena.api.yle.fi/v1/ui/players/1-50981406.json?language=fi&v=10&client=yle-areena-web"
},
"icon": {
"id": "icon-play",
"version": "1750676272"
},
"tag": "play",
"type": "navigator"
}
],
"description": "Puiden sopeutuminen pohjoiseen ilmastoon",
"image": {
"id": "13-1-50981406-1635428746817",
"version": "1731308737"
},
"labels": [
{
"raw": "1-50981406",
"type": "itemId"
}
],
"pointer": {
"type": "series",
"uri": "yleareena://items/1-50981406"
},
"presentation": "seriesCard",
"title": "Puiden biologinen kello",
"type": "card"
} Card Tulevaisuus hanskassa Description: Jari Hanskan ilmastopodcast Card JSON{
"controls": [
{
"destination": {
"authentication": [
"yle-api"
],
"type": "player",
"uri": "https://areena.api.yle.fi/v1/ui/players/1-4256464.json?language=fi&v=10&client=yle-areena-web"
},
"icon": {
"id": "icon-play",
"version": "1750676272"
},
"tag": "play",
"type": "navigator"
}
],
"description": "Jari Hanskan ilmastopodcast",
"image": {
"id": "13-1-4256464-1675434115180",
"version": "1731308693"
},
"labels": [
{
"raw": "1-4256464",
"type": "itemId"
}
],
"pointer": {
"type": "series",
"uri": "yleareena://items/1-4256464"
},
"presentation": "seriesCard",
"title": "Tulevaisuus hanskassa",
"type": "card"
}
List JSON{
"analytics": {
"context": {
"comscore": {
"yle_referer": "radio.series_details.1-50995339.ilmastonmuutoksen_vaikutukset.jaksot.similar"
}
},
"player_context": {
"yle": {
"ptype": "rec"
}
}
},
"audience": {
"subAccount": false
},
"controls": [],
"filters": [],
"presentation": "cover-strip",
"source": {
"authentication": [
"yle-api"
],
"uri": "https://areena.api.yle.fi/v1/ui/content/list?token=eyJ0eXAiOiJKV1QiLCJhbGciOiJIUzI1NiJ9.eyJzb3VyY2UiOiJodHRwczovL2FyZWVuYS1yZWNvbW1lbmRhdGlvbnMuYXBpLnlsZS5maS92MS9yZWNvbW1lbmRhdGlvbnMvaXRlbS8xLTUwOTk1MzM5P21lZGl1bT1hdWRpbyZmYWxsYmFja19jYXRlZ29yeV93aGl0ZWxpc3Q9MzEtMS01IiwiY2FyZE9wdGlvbnNUZW1wbGF0ZSI6InJlY29tbWVuZGF0aW9uc0Zvckl0ZW1zIiwiYW5hbHl0aWNzIjp7ImNvbnRleHQiOnsiY29tc2NvcmUiOnsieWxlX3JlZmVyZXIiOiJyYWRpby5zZXJpZXNfZGV0YWlscy4xLTUwOTk1MzM5LmlsbWFzdG9ubXV1dG9rc2VuX3ZhaWt1dHVrc2V0Lmpha3NvdC5zaW1pbGFyIn19LCJwbGF5ZXJfY29udGV4dCI6eyJ5bGUiOnsicHR5cGUiOiJyZWMifX19fQ.v0uMmiAcchoYY_qXDkjdHHuI6EESelqRWUVMWMqS0-4&crop=20&language=fi&v=10&client=yle-areena-web"
},
"style": {
"image": "1:1",
"layout": "horizontal",
"size": "medium"
},
"title": "Kuuntele myös",
"type": "list"
} JWT payload{
"analytics": {
"context": {
"comscore": {
"yle_referer": "radio.series_details.1-50995339.ilmastonmuutoksen_vaikutukset.jaksot.similar"
}
},
"player_context": {
"yle": {
"ptype": "rec"
}
}
},
"cardOptionsTemplate": "recommendationsForItems",
"source": "https://areena-recommendations.api.yle.fi/v1/recommendations/item/1-50995339?medium=audio&fallback_category_whitelist=31-1-5"
} Card response meta JSON{
"analytics": {
"context": {
"comscore": {
"yle_recommendation_method": "production_similar_combined",
"yle_recommendation_uuid": "5e1427b8-1d7f-4f16-ad0e-3b470a841503",
"yle_referer": "radio.series_details.1-50995339.ilmastonmuutoksen_vaikutukset.jaksot.similar"
},
"yle": {
"recommendation_id": "5e1427b8-1d7f-4f16-ad0e-3b470a841503",
"recommendation_method": "production_similar_combined",
"source_url": "https://areena-recommendations.api.yle.fi/v1/recommendations/item/1-50995339?medium=audio&fallback_category_whitelist=31-1-5&offset=0&limit=3"
}
},
"player_context": {
"yle": {
"ptype": "rec"
}
}
},
"cardOptionsTemplate": "recommendationsForItems",
"count": 20,
"expires": "2025-12-17T10:24:21Z",
"limit": 3,
"offset": 0
}
Tab JSON{
"analytics": {
"context": {
"comscore": {
"yle_referer": "radio.series_details.1-50995339.ilmastonmuutoksen_vaikutukset.jaksot"
}
},
"pageload": {
"comscore": {
"countername": "radio.series_details.1-50995339.ilmastonmuutoksen_vaikutukset.jaksot",
"yle_id": "1-50995339",
"yle_ui_language": "fi"
}
}
},
"content": [
{
"analytics": {
"context": {
"comscore": {
"yle_referer": "radio.series_details.1-50995339.ilmastonmuutoksen_vaikutukset.jaksot.episodes"
}
},
"player_context": {
"yle": {
"ptype": "eps"
}
}
},
"controls": [],
"cursors": {
"playlist": {
"offset": 0,
"step": 1
}
},
"filters": [],
"presentation": "medium-list",
"source": {
"authentication": [
"yle-api"
],
"uri": "https://areena.api.yle.fi/v1/ui/content/list?token=eyJ0eXAiOiJKV1QiLCJhbGciOiJIUzI1NiJ9.eyJzb3VyY2UiOiJodHRwczovL3Byb2dyYW1zLmFwaS55bGUuZmkvdjMvc2NoZW1hL3YzL3Nlcmllcy8xLTUwOTk1MzM5L2VwaXNvZGVzP2F2YWlsYWJpbGl0eT1jdXJyZW50Jm9yZGVyPW5hdHVyYWw6YXNjJnByb2dyYW1fdHlwZT1wcm9ncmFtIiwiY2FyZE9wdGlvbnNUZW1wbGF0ZSI6ImVwaXNvZGVzIiwiY2FyZFBvaW50ZXIiOiJkZWZhdWx0IiwiY2FyZENvbnRyb2xzIjoiZGVmYXVsdCIsImNhcmRDYXJkcyI6ImRlZmF1bHQiLCJjYXJkTGFiZWxzIjoiZGVmYXVsdEdlbmVyaWNzIiwiYW5hbHl0aWNzIjp7ImNvbnRleHQiOnsiY29tc2NvcmUiOnsieWxlX3JlZmVyZXIiOiJyYWRpby5zZXJpZXNfZGV0YWlscy4xLTUwOTk1MzM5LmlsbWFzdG9ubXV1dG9rc2VuX3ZhaWt1dHVrc2V0Lmpha3NvdC5lcGlzb2RlcyJ9fSwicGxheWVyX2NvbnRleHQiOnsieWxlIjp7InB0eXBlIjoiZXBzIn19fSwieGZzIjpbWyJkb3dubG9hZGNvbnRyb2wiXV19.rPeLaqRciATM1GAwQAkqTPpmYzD3vLCB-5wmPmiv9rE&language=fi&v=10&client=yle-areena-web"
},
"style": {
"image": "1:1",
"layout": "vertical",
"size": "medium"
},
"type": "list"
},
{
"analytics": {
"context": {
"comscore": {
"yle_referer": "radio.series_details.1-50995339.ilmastonmuutoksen_vaikutukset.jaksot.similar"
}
},
"player_context": {
"yle": {
"ptype": "rec"
}
}
},
"audience": {
"subAccount": false
},
"controls": [],
"filters": [],
"presentation": "cover-strip",
"source": {
"authentication": [
"yle-api"
],
"uri": "https://areena.api.yle.fi/v1/ui/content/list?token=eyJ0eXAiOiJKV1QiLCJhbGciOiJIUzI1NiJ9.eyJzb3VyY2UiOiJodHRwczovL2FyZWVuYS1yZWNvbW1lbmRhdGlvbnMuYXBpLnlsZS5maS92MS9yZWNvbW1lbmRhdGlvbnMvaXRlbS8xLTUwOTk1MzM5P21lZGl1bT1hdWRpbyZmYWxsYmFja19jYXRlZ29yeV93aGl0ZWxpc3Q9MzEtMS01IiwiY2FyZE9wdGlvbnNUZW1wbGF0ZSI6InJlY29tbWVuZGF0aW9uc0Zvckl0ZW1zIiwiYW5hbHl0aWNzIjp7ImNvbnRleHQiOnsiY29tc2NvcmUiOnsieWxlX3JlZmVyZXIiOiJyYWRpby5zZXJpZXNfZGV0YWlscy4xLTUwOTk1MzM5LmlsbWFzdG9ubXV1dG9rc2VuX3ZhaWt1dHVrc2V0Lmpha3NvdC5zaW1pbGFyIn19LCJwbGF5ZXJfY29udGV4dCI6eyJ5bGUiOnsicHR5cGUiOiJyZWMifX19fQ.v0uMmiAcchoYY_qXDkjdHHuI6EESelqRWUVMWMqS0-4&crop=20&language=fi&v=10&client=yle-areena-web"
},
"style": {
"image": "1:1",
"layout": "horizontal",
"size": "medium"
},
"title": "Kuuntele myös",
"type": "list"
}
],
"slug": "jaksot",
"title": "Jaksot",
"type": "tab"
} |
