| /v1/ui/views/items/1-78477196.json?client=yle-areena-web&language=fi&v=10 |
|---|
Analytics {
"pageload": {
"yle": {
"areena_view_type": "program-page",
"entity_type": "program",
"id": "1-78477196"
}
}
} |
Cover image |
Header Card Description: Jos katsot tähtitaivasta pimeänä yönä, se näyttää autiolta ja tyhjältä: vain tähtiä valtavan mustuuden seassa. Silmä ei kuitenkaan näe kaikkea, sillä avaruus etenkin maapallon lähellä on täynnä säteilyä ja erilaisia alkeishiukkasia. Osa niistä on hurjan suurienergisiä, ja niillä on takanaan vuosimiljardien matka läpi maailmankaikkeuden.
Kenties kummallisimpia avaruuden vipeltäjiä ovat neutriinot, joita on todella paljon. Lävitsesi kulkee joka sekunti miljardeja neutriinoita. Neutriinon massaa ei tiedetä tarkasti, mutta se on äärimmäisen pieni. Koska neutriinoita on kuitenkin valtavasti, saattaa niillä olla loppujen lopuksi suuri merkitys maailmankaikkeuden tulevaisuudelle.
Neutriinot löydettiin 70 vuotta sitten. Tiedeykkönen nostaa esiin neutriinot ja muut avaruudessa kiitävät hiukkaset sekä säteet. Niistä ohjelmassa kertoo Oulun yliopiston tutkija Pauli Väisänen, toimittaja on Jari Mäkinen. 8 controls, 12 labels Card JSON{
"controls": [
{
"destination": {
"type": "series",
"uri": "yleareena://items/1-1403833"
},
"icon": {
"id": "chevron-left",
"version": "1750676272"
},
"style": {
"iconPosition": "left",
"variant": "tertiary"
},
"tag": "series",
"title": "Tiedeykkönen",
"type": "navigator"
},
{
"audience": {
"authenticated": false
},
"destination": {
"authentication": [
"yle-api"
],
"uri": "https://areena.api.yle.fi/v1/ui/controls/play/1-78477196?language=fi&v=10&client=yle-areena-web"
},
"tag": "play",
"type": "reference"
},
{
"audience": {
"authenticated": true
},
"destination": {
"authentication": [
"yle-api"
],
"uri": "https://areena.api.yle.fi/v1/ui/controls/play/1-78477196?language=fi&v=10&client=yle-areena-web"
},
"tag": "play",
"type": "reference"
},
{
"analytics": {},
"destination": {
"type": "program",
"uri": "yleareena://items/1-78477196"
},
"functionality": {
"id": "queue"
},
"tag": "queue",
"type": "activator"
},
{
"analytics": {},
"destination": {
"type": "program",
"uri": "yleareena://items/1-78477196"
},
"functionality": {
"id": "share"
},
"icon": {
"id": "share",
"version": "1750676272"
},
"style": {
"iconPosition": "left",
"variant": "tertiary"
},
"title": "Jaa ohjelma",
"type": "activator"
},
{
"analytics": {},
"audience": {
"authenticated": false
},
"backgroundColor": "#00000000",
"functionality": {
"id": "login"
},
"icon": {
"alt": "Lisää omalle listalle",
"id": "icon-favorite-off",
"version": "1750676272"
},
"style": {
"iconPosition": "left",
"variant": "tertiary"
},
"title": "Lisää omalle listalle",
"type": "activator"
},
{
"audience": {
"authenticated": true
},
"destination": {
"authentication": [
"yle-api"
],
"uri": "https://areena.api.yle.fi/v1/ui/controls/favorites/1-1403833?language=fi&v=10&client=yle-areena-web"
},
"type": "reference"
},
{
"destination": {
"uri": "https://yleawsaudioipv4.akamaized.net/mediaredirect/78-337a8c9b491f4ef9bbd1f3f3368ebb0f.mp3"
},
"icon": {
"id": "icon-download",
"version": "1750676272"
},
"tag": "downloadLink",
"title": "Lataa tiedosto",
"type": "navigator"
}
],
"description": "Jos katsot tähtitaivasta pimeänä yönä, se näyttää autiolta ja tyhjältä: vain tähtiä valtavan mustuuden seassa. Silmä ei kuitenkaan näe kaikkea, sillä avaruus etenkin maapallon lähellä on täynnä säteilyä ja erilaisia alkeishiukkasia. Osa niistä on hurjan suurienergisiä, ja niillä on takanaan vuosimiljardien matka läpi maailmankaikkeuden.\n\nKenties kummallisimpia avaruuden vipeltäjiä ovat neutriinot, joita on todella paljon. Lävitsesi kulkee joka sekunti miljardeja neutriinoita. Neutriinon massaa ei tiedetä tarkasti, mutta se on äärimmäisen pieni. Koska neutriinoita on kuitenkin valtavasti, saattaa niillä olla loppujen lopuksi suuri merkitys maailmankaikkeuden tulevaisuudelle.\n\nNeutriinot löydettiin 70 vuotta sitten. Tiedeykkönen nostaa esiin neutriinot ja muut avaruudessa kiitävät hiukkaset sekä säteet. Niistä ohjelmassa kertoo Oulun yliopiston tutkija Pauli Väisänen, toimittaja on Jari Mäkinen.",
"image": {
"id": "13-1-1403833-1772114936519",
"version": "1792570165"
},
"labels": [
{
"formatted": "47 min",
"priority": 0,
"raw": "PT2859S",
"rawType": "duration",
"type": "duration"
},
{
"formatted": "tiede",
"priority": 0,
"type": "generic"
},
{
"formatted": "asia",
"priority": 0,
"type": "generic"
},
{
"formatted": "inspiroiva",
"priority": 0,
"type": "generic"
},
{
"formatted": "oivaltava",
"priority": 0,
"type": "generic"
},
{
"formatted": "julkaistu\npe 18.9.2026",
"priority": 1,
"raw": "2026-09-18T06:00:00+03:00",
"rawType": "date",
"type": "generic"
},
{
"formatted": "käynnistyskerrat\n36 606",
"priority": 1,
"type": "generic"
},
{
"formatted": "Ääniraidat: suomi stereo",
"priority": 2,
"type": "generic"
},
{
"formatted": "Kuunneltavissa ulkomailla",
"priority": 2,
"type": "generic"
},
{
"priority": 2,
"raw": "world",
"type": "region"
},
{
"priority": 2,
"raw": "audio",
"type": "mediaType"
},
{
"raw": "1-78477196",
"type": "itemId"
}
],
"presentation": "onDemandCard",
"type": "card"
} |
Tabs Tab 1 of 1
Tab JSON{
"content": [
{
"analytics": {
"player_context": {
"yle": {
"ptype": "rec"
}
}
},
"audience": {
"subAccount": false
},
"controls": [],
"filters": [],
"presentation": "cover-strip",
"source": {
"authentication": [
"yle-api"
],
"uri": "https://areena.api.yle.fi/v1/ui/content/list?token=eyJ0eXAiOiJKV1QiLCJhbGciOiJIUzI1NiJ9.eyJzb3VyY2UiOiJodHRwczovL2FyZWVuYS1yZWNvbW1lbmRhdGlvbnMuYXBpLnlsZS5maS92MS9yZWNvbW1lbmRhdGlvbnMvaXRlbS8xLTc4NDc3MTk2P21lZGl1bT1hdWRpbyZmYWxsYmFja19jYXRlZ29yeV93aGl0ZWxpc3Q9MzEtMS00IiwiY2FyZE9wdGlvbnNUZW1wbGF0ZSI6InJlY29tbWVuZGF0aW9ucyIsImFuYWx5dGljcyI6eyJwbGF5ZXJfY29udGV4dCI6eyJ5bGUiOnsicHR5cGUiOiJyZWMifX19fQ.w67OmKHodBT7WiPYfyO1oH8YAA3Mt07LfWXoIq9lGGY&crop=20&language=fi&v=10&client=yle-areena-web"
},
"style": {
"image": "1:1",
"layout": "horizontal",
"size": "medium"
},
"title": "Kuuntele myös",
"type": "list"
}
],
"type": "tab"
} |
Title Taivas on täynnä hiukkasia – ja mystisimmät niistä syöksyvät jatkuvasti sinunkin lävitsesi |
Type view |