Item view 1-50984800

Card

Description: Jos Markus-sedän lastenohjelmat Yleisradiossa 1930-luvulla olivat tehneet Georg Malmsténin musiikkisaduista Suomen lasten suosikkeja, sodan jälkeen 1940-luvulla tilanne muuttui. Yleisradion uudeksi pääjohtajaksi nimitetty Hella Wuolijoki ei voinut sietää Malmsténia. Wuolijoki halusi sivistää kansaa ja pitää kevyen musiikin ohjelmistossa mahdollisimman vähäisenä: - Malmsténit ja hanurit olemme suuresti vähentäneet, mutta kansanmusiikki ja kansanlaulut huomattavien taiteilijoiden laatimina ja suorittamina ketjuesityksinä ovat ovat saavuttaneet suuremman sijan. Samoin olemme selostaneet korkeampaa musiikkia ja tulemme näitä selostuksia vastaisuudessa vielä kansantajuistamaan. Jatkosodan aikana oli Puolustusvoimissa ymmärretty maan suosituimman iskelmälaulajan arvo. Georg Malmstén toimi Päämajan viihdytystehtävissä Laivaston orkesterin johtajana ja solistina. Hän esiintyi näyttävissä tilaisuuksissa silloin, kun haluttiin vaikuttaa ihmisten mielialoihin, Propaganda-Aseveljien asemiesilloissa ja radioiduissa jättikonserteissa. Sodan aikana Malmstén jatkoi levytys- ja elokuvatoimintaansa. Kapteeni R. W. Palmrothin eli Pallen komennossa hän levytti sekä Pallen että muiden suomentamia saksalaisia ja saksalaismielisiä marssi-iskelmiä. Palmroth ja Malmstén levyttivät myös nimillä Palle ja Jorkka sellaiset prodagandalaulut kuin Molotohvin koktaili ja Mottimatit marssilla. Levyttämässä Malmstén kävi Saksassa, missä häntä säesti Berliinin poliisisoittokunnasta koottu sotilasorkesteri. Vuodenvaihteessa 1942-43 Saksan sotaonni kääntyi. Pommitukset estivät äänitykset Berliinissä, ja äänilevyteollisuus joutui vaikeuksiin. Malmsténin ja sotilasreippautta uhkuvien marssi-iskelmien suosio alkoi hiipua. Lopulta Malmsténia työllistivät pelkät asemiesillat. Iskelmätaivaalle ilmestyi myös uusia, nuoria tähtiä, kuten Henry Theel, Olavi Virta ja Matti Louhivuori. Näkyvästä toiminnasta Päämajan viihdytystehtävissä tuli sodan jälkeen Malmsténille poliittinen rasite. Hän ei saanut hakemaansa Laivaston soittokunnan kapellimestarin paikkaa. Vuonna 1948 hänet kutsuttiin kuitenkin Helsingin Poliisien Soittokunnan kapellimestariksi. Yleisradion suhtautuminen Malmsténiin muuttui 1949, kun Hella Wuolijoki siirtyi syrjään pääjohtajan paikalta. Keväällä 1953 Malmstén sai pitää radiossa 12-osaisen luentosarjan, jossa hän muisteli mennyttä elämäänsä ja lauloi omia laulujaan. Kun Malmstén 1952 tuli katsoneeksi kotinsa ikkunasta lasten mäenlaskua, hän sai aiheen yhteen suosituimmista musiikkisaduistaan. Malmsténille ominaiseen tapaan myös Jänöjussin mäenlasku sisälsi opetuksen; jokaisen oli hyvä tuntea omat rajansa. Tutkija Pekka Jalkanen on kiinnittänyt huomiota Malmsténin ja sanoittaja R.R. Ryynäsen laulujen moraliteetteihin. Malmstén korostaa “stadin kundin” arvomaailmaa, joka on erilainen kuin kansanvalistuksen tai kirkon arvomaailma. Antroposofi Malmsténin lauluissa ei syyllistetä tai vedota velvollisuudentuntoon, vaan korostetaan yksilön omaa vastuuta. Jänöjussin mäenlaskun lisäksi opettavaisia lauluja ovat Lasten liikennelaulu, Tottelematon Tipi ja Neljä kissanpoikaa. Tytär Ragni Malmstén (1933-2002) levytti 1950-luvulla lukuisia isänsä lauluja, jotka edustavat Georg Malmsténin myöhäistä lastenlaulutuotantoa. Ragni opiskeli Sibelius-Akatemiassa pianonsoittoa ja laulua, mutta isä oli se, joka opetti tyttärelle laulamisen tekniikkaa, tulkintaa ja selkeää tekstin lausuntaa. Georg Malmsténista tuli uudelleen suosittu viihdetaiteilija 1950-luvun lopulla, kun uusi väline, televisio pyysi hänet mukaan sarjoihin Laiva on lastattu, Lauantai-ilta kestikievarissa, Ragni ja Georg ja Lilla torget. Myös radiossa Georg Malmsténin ja Dallapén vanhat ja uudet levyt alkoivat soida jälleen 1960-luvun alussa. Kuvassa isä ja tytär, Georg ja Ragni Malmstén levytyksen kahvitauolla 1954. Museovirasto. UA Saarisen kokoelma. Toimittaja: Tiina-Maija Lehtonen