Item view 1-62381724

Suomalaisia alkoi muuttaa Amerikkaan suuren siirtolaisaallon mukana jo 1860-luvulla. Matkaan lähdettiin työn perässä ja perillä hakeuduttiin varsinkin Michiganiin, Minnesotaan, New Yorkiin ja Massachusettsiin, missä oli muitakin suomalaisia. Ruumiillinen työ kaivoksissa, tukkimetsissä ja rautatien rakentajina oli raskasta ja vaarallista. Kaupunkeihin asettuneista suomalaisista myös naiset työskentelivät usein tehtaissa. Vuonna 1921 Yhdysvalloissa säädettiin ensimmäisen kerran maahanmuuttolaki, joka määräsi suomalaisten vuosikiintiöksi 3 921 tulijaa. Kolme vuotta myöhemmin suomalaiskiintiö aleni 471 maahanmuuttajaan. Talouslamasta johtuen 1930-luvulla siirtolaisuus tyrehtyi lähes kokonaan. Amerikansuomalaiset kannattivat republikaaneja 1910-luvun lopulle asti, minkä jälkeen he alkoivat kallistua sosialistien äänestäjiksi. Vuosisadan alkupuolella joka neljäs suomalaissiirtolainen oli vasemmistolainen ja kannatti joko sosialistipuoluetta tai kommunisteja. Ahkerimmin levyttäneitä amerikansuomalaisia oli Kuopiossa 1870 syntynyt ja 1910 Yhdysvaltoihin muuttanut sellisti, kuoronjohtaja ja laulaja Juho Koskelo (1870–1942). Koskelo levytti vuosina 1910–1923 noin 150 kappaletta, kansanlauluja, marsseja, aatteellisia lauluja ja myös J. Alfred Tannerin sanoittamat Kulkurin valssin vuonna 1921 ja Orpopojan valssin 1923. Samana vuonna Koskelon ura katkesi vakavaan sairaskohtaukseen. Koskelo kuoli unohdettuna newyorkilaisessa sairaalassa 1942. Tuottelias amerikansuomalainen levylaulaja oli myös Hannes Saari (1886–1967). Saaren vanhemmat muuttivat Yhdysvaltoihin 1902 pojan ollessa 16-vuotias. Kymmenen vuotta myöhemmin Hannes palasi opiskelemaan Helsingin Musiikkiopistoon ja siirtyi valmistuttuaan takaisin New Yorkiin. Vuosina 1925–1931 Saari julkaisi 43 levyä, jotka sisältävät aatteellisia lauluja, kansanlauluja, kupletteja ja iskelmiä. Tunnetuimpia amerikansuomalaisia kuplettilaulajia ja lauluntekijöitä on Kangasniemeltä 1909 Yhdysvaltoihin muuttanut räätäli Hiski Salomaa (1891–1957). Hän esiintyi Yhdysvalloissa 1910-1940-luvuilla ja levytti 18 laulua vuosina 1927–1931. Salomaa kuvaa suomalaissiirtolaisten ja työläisten arkea, ja hänen kuuluisimpia laulujaan on Vapauden kaiho. 1920-luvulla ja varsinkin 1930-luvun alussa työttömiä amerikansuomalaisia alkoi muuttaa Neuvosto-Karjalaan uutta ihanneyhteiskuntaa rakentamaan. Yhdysvalloissa työväenlauluja levyttäneistä laulajista Neuvostoliittoon siirtyivät muun muassa Kuuno Sevander sekä taiteilijapari Jukka Ahti ja Katri Lammi. Kotkassa 1897 syntynyt näyttelijä, laulaja ja sanoittaja Jukka Ahti - alkuperäiseltä nimeltään Hietanen - levytti Victor-levymerkille Alfredo Cibellin orkesterin säestyksellä 30 laulua vuosina 1929–1931. Levytyksen jälkeen 1931 Ahti ja puolisonsa näyttelijä ja laulaja Katri Lammi siirtyivät New Yorkista Neuvosto-Karjalaan. He työskentelivät Petroskoin Suomalaisessa teatterissa kunnes poliittinen ilmapiiri suomalaisia kohtaan muuttui. Ahti ja Lammi vangittiin Stalinin terrorin aikaan tammikuussa 1938 ja heidät teloitettiin kuukautta myöhemmin Petroskoin lähistöllä. Kuvassa amerikansuomalaiset vappumarssilla 1900-luvun alussa. The Lakehead Finns. Toimittaja: Tiina-Maija Lehtonen

Tab 1 of 1 Jaksot